Komea kartano vai pieni piilopirtti? Tällaisesta kodista suomalaiset haaveilevat
Kunnon terassi, iso pyörävarasto, vanhat hirsiseinät. Suomalaisten unelma-asunnot ovat erilaisia mutta haaveet kohtuullisia – lue, millaisia!
Rauhallinen alue, ei turhia neliöitä mutta tarpeeksi yksityisyyttä, ikkunoista luontonäkymät. Näin voisi tiivistää suomalaisten unelmakodin. Asumisen unelmista kysyttäessä noin puolet kertoo haluavansa asua omakotitalossa, joka viides kerrostalossa ja joka kymmenes rivitalossa.
Kooltaan tyypillinen ihannekotimme on verrattain kohtuullinen, noin 80–120 neliötä. Kolmannes tahtoo harrastaa kotona ja toivoo, että kodissa on vapaa-ajan harrastuksille oma tilansa. Kesäisin ajanvietto laajenee ulos. Jos siis kotiin kuuluu terassi, siellä pitää ehdottomasti olla grilli ja paikka ruokailulle. Tällaisia tuloksia on saatu Asuntomessujen Asumisen unelmat -tutkimuksessa ja K-Raudan Näin Suomi remontoi -tutkimuksessa vuonna 2025.
NÄKYMÄT JA LUONNONVALO
Myös kerrostaloasukkaat toivovat, että koti sijaitsee luonnonläheisessä ympäristössä. Näin kertoo asumistoiveita tutkinut vanhempi yliopistolehtori Anne Tervo Aalto-yliopistosta.
– Kaupungissa se voi tarkoittaa vaikka sitä, että ikkunasta olisi kivat näkymät ulos ja sisällä tarpeeksi luonnonvaloa. Näkymillä on merkitystä, ja vehreys yleisesti lisää hyvinvointia, Tervo kokoaa.
Kodin toimivuudessa ei ole välttämättä kyse neliöiden määrästä, vaan arkeen sopivasta pohjaratkaisusta. Monista on tärkeää pystyä jäsentämään kotia niin, että siellä on paikkoja erilaisille toiminnoille: yksiössä asuvakin voi toivoa rauhallista yksityistä makuusoppea.
– Vaikka meillä on pieniä asuntoja, se ei tarkoita, etteikö niissäkin vietettäisi aikaa muiden kanssa. Yksinasuvakaan ei siis välttämättä elä arkeaan yksin. Kodin merkitys tulee monelle siitä, että siellä ovat myös tärkeät ihmiset. Toisaalta monelle asuminen yksin voi olla myös voimaannuttava kokemus.
KOHTUULLISET REMPPAUNELMAT
Asumiseen liittyy monenlaisia normeja ja uskomuksia, Anne Tervo kertoo. Eräs sitkeä myytti on se, että suomalainen ei halua olla tekemisissä naapureidensa kanssa. Asukkaiden yhteiset tilat, kuten piha, voivat tuoda iloa arkeen, vaikka ihminen arvostaisikin rauhaa ja yksityisyyttä. Moni asuu jo nyt tavalla, joka vastaa melko hyvin omaa ihannekotia ympäristöineen.
Asumisen unelmat -tutkimukseen vastanneista lähes 70 prosenttia kertoo, että nykyisen kodin sijainti vastaa heidän ihannettaan ainakin jossain määrin. Lähes 60 prosentin mielestä myös nykyinen koti on ainakin jossain määrin juuri sellainen, jonka he mieltävät unelmiensa kodiksi. Yli 25-vuotiaista suomalaisista peräti 68 prosenttia suunnittelee kuitenkin tekevänsä seuraavan kahden vuoden aikana jonkinlaisen remontin, selviää K-Raudan remonttitutkimuksesta. Yleisimmät suunnitelmat ovat kodin seinien maalaaminen mieluisiksi, terassin huoltaminen, kylpyhuone- tai WC-remontti sekä ulkomaalaus.
”Rakennamme unelmiemme kotia”
ANNA KOURI-PIIKIVI, 47, OULU
”RAKENNAMME OULUN Asuntomessuille taloa perheellemme, johon kuuluvat 44-vuotias mieheni Tuomas, 15-vuotias poikamme ja kaksi huliviliä parsonrusselinterrieriä Tilli ja Pilli. Neliöitä taloon tulee kaikkiaan 159, piharakennukseen ja autokatokseen 50. Katolle tulee kattoterassi, jossa on lasipaviljonki. Kattoterassille on on kulku suoraan yläkerran olohuoneesta.
LUULTAVASTI EI kulu montakaan vuotta, kun asumme mieheni kanssa kahdestaan. Halusimmekin jo mukauttaa taloamme uuteen elämänvaiheeseen. Mieheni harrastaa sekä metalli- että puutöitä vastapainona it-alan hommilleen. Niinpä pihaan tulee paja, jossa on tilat jopa tulitöille. Tahdomme panostaa asumiseen, sillä tiedämme nyt aiempaa paremmin, mitä asumiselta tarkalleen toivomme. Tämä talo edustaa kaikkia haaveitamme.
TÄMÄ ON varmasti viimeinen omakotitalo, jonka rakennamme. Jos joskus tuntuu siltä, ettei omakotielämä olekaan enää meitä varten, muutamme kerros- tai rivitaloon. Yksi meille tärkeä juttu on sijainti. Luonto ja ulkoilumahdollisuudet ovat lähellä, mutta alue on eläväinen, ja täällä on uimaranta sekä ravintoloita. Nuoren kanssa on jo helppo muuttaa sinne, missä tapahtuu.”
Anna Kouri-Piikiven perheen kotiin voi tutustua Oulun Asuntomessuilla tänä kesänä 18.7.–17.8. Ainoakoti Villa Peak on rakennettu yhteistyössä K-Raudan kanssa.
”Lapset saavat uudessa kodissa omat huoneet”
VEERA HENRIKSSON, 36, HELSINKI
”OSTIMME MAALISKUUSSA aiempaa isomman kerrostalokodin. Minun ja 42-vuotiaan mieheni uusperheessä on 5-, 6- ja 8-vuotiaat lapset, jotka asuvat meillä puolet viikosta. Uusi kotimme sijaitsee luonnonläheisellä alueella Helsingin Käpylässä. Siinä on kolme makuuhuonetta ja 66 neliötä. Lapset saavat omat huoneet, mikä olikin tärkein toiveemme. Olohuone on niin suuri, että rakennamme sinne aikuisten alkovin tai muun rauhallisen nukkumasopen.
YLIMMÄSTÄ KERROKSESTA on kivat näkymät leikkipuistoon, jossa on kesällä myös kahluuallas. Aiempi kotimme sijaitsi lähes Helsingin ytimessä Ullanlinnassa, josta tahdoimme siirtyä rauhallisempaan ympäristöön, mutta hyvien liikenneyhteyksien päähän. Vanha kotimme oli 49-neliöinen kaksio, jossa tila tuntui loppuvan lapsiviikoilla kesken. Hintojen takia aika vanhan kodin myymiselle oli huono mutta uuden ostamiselle hyvä. Kauppojen lopputulos oli siis taloudellisesti ihan neutraali.
UUDESSA TALOYHTIÖSSÄ on arkea helpottavia ratkaisuja. Autohalli on muutettu melkein kokonaan pyörävarastoksi, mikä on luksusta, sillä pyöräilemme paljon. Täällä on myös pyykkitupa, jota vanhassa kerros talossa ei ollut. Puolisoni on englantilainen, ja hän haaveilee kylpyammeesta. Nyt sille olisi tilaa, koska emme tarvitse kylppäriin pesukonetta.”
”Halusin, että jokainen huone olisi omanvärisensä”
ARJA HEINILÄ, 59, KUHMOINEN
”OSTIN KYMMENEN vuotta sitten vanhan hirsitalon vapaa-ajanasunnoksi Kuhmoisista. Asuinkerroksessa neliöitä on noin sata ja huoneita keittiön lisäksi viisi. Alhaalla kellarissa on pesutila ja ylhäällä kylmä vintti, jossa on kesäisin tilaa vieraille. Lapsuudessani vanhemmilla oli Kuhmoisissa mökki. Haaveilin pitkään omasta paikasta, ja ostin tämän talon isältäni saamalla perinnöllä.
OSTOHETKELLÄ TALOSSA ei ollut mukavuuksia. Kiireellisimpinä töinä minun piti uusituttaa vuosikymmeniä vanhat sähköt ja peltikatto. Ammattil aiset vetivät myös vedet keittiöön ja rakensivat sisävessan. Itse osaan tehdä pintaremonttia ja olen tuunaillut huoneita makuni mukaan. Minua ei haittaa, jos asiat eivät ole millilleen paikoillaan. Elämä saa näkyä. Revin seiniltä pois vanhoja pinkopahveja ja sain satavuotiaita hirsiä esiin. Halusin, että jokainen huone olisi omanvärisensä, joten tapetoin osan seinistä. Keittiön rakensin vanhoista kaapeista ja lipastoista.
NYT TALO on puolisoni Ilkan kanssa vakituinen kotimme, vaikka käymme välillä työasioissa Helsingissä. Suurimman osan vuodesta vietämme kuitenkin Kuhmoisissa. Talossa on nukkumapaikat viidelle aikuiselle lapsellemme ystävineen, ja vintillä on joogahuone.”
KOTITALOUSVÄHENNYS MUUTTUI
Kotitalousvähennys on verohelpotus, jota saa erilaisista kotiin tilattavista ja ammattilaisten tekemistä töistä. Vähennystä voi hakea esimerkiksi silloin, kun ostaa kotiinsa tai vapaa-ajan asunnolleen ulkopuolisen tekemiä remonttitöitä. Kotitalousvähennyksen määrä pieneni tämän vuoden alusta. Vuoden 2025 puolella maksetuista laskuista voi hyödyntää verotuksessa 35 prosenttia. Sen saa teetetyn työn arvonlisäveron sisältävästä summasta, jos työ on ostettu yritykseltä. Työntekijän palkkakuluista voi vähentää 13 prosenttia. Myös palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut saa vähentää verotuksessa. Kotitalousvähennystä voi saada enintään 1 600 euroa vuodessa per henkilö. Omavastuuosuus on 150 euroa.
